Viime keväänä sinut kun ostin Karja-auto sinut pihaani toi Sinut hellästi syliini nostin Pienet silmäsi katseita loi Pannupizzani söit monta kertaa Itse jos jaksanut en Ystävyytemme näin vailla vertaa On nyt muistoja vain eilisen
refrain: Putte-vainaa, Putte-vainaa Joulupöydässä mieltäni painaa Putte-vainaa, Putte-vainaa Olit sittenkin mulle vain lainaa
Pihakarsinaan sinut mä siirsin Kesä kaunis kun lämmitti niin Muotokuvasi sieluuni piirsin Toisiamme kun tuijoteltiin Sinun vilpittömyyteesi luottaa Oli helpompi kuin ihmisten Nyt ruokailu tuskia tuottaa Juhlapöydässä sukulaisten
refrain
Jouluruokamme niin perinteinen Sikamaisuutta on ihmisten Aina vahvempi teroittaa veitsen Kuolla heikompi saa nöyrtyen Nyt sieluni pohjalta itken Vaikka salaatinlehtiä syön Minä mieluummin ruohoja kitken Vaikka nälkäisen nään jouluyön