Kylmänjärven pohjassa
Makaa poika haudassaan
Vuosikymmenten takaa
Kaikuu äänet pohjalla

Kylmänjärven rannalla
seisoo tyttö mustissaan,
kaarnalaivan laskee
altoihin ja näin kuiskaa:
Tämä on sinulle
Kaipaan sinua niin,

Miksi veljeni lähdit niin aikaisin?
Eikö mikään saisi sua palaamaan?
Olit ainoa veljeni,
ainoa perheeni
Jäin yksin sua kaipaamaan

Kylmänjärven metsässä
Suurten kuusten keskellä,
jääden hankeen lepäämään
Tyttö kutsuu veljeään:
En taida jaksaa enää,
kaipaan sinua niin,

Miksi veljeni lähdit niin aikaisin?
Eikö mikään saisi sua palaamaan?
Olit ainoa veljeni,
ainoa perheeni
Jäin yksin sua kaipaamaan

Veljeni, kuinka saatoit tehdä tämän minulle?
Etkö muista mitä silloin lupasit?
Sanoit ettet viivy pitkään
ja lupasit että tulet heti aivan heti takaisin

Miksi jätit minut yksin tähän pahaan maailmaan?
Mikset ole enää täällä minun luonani?
Enkö edes saisi tietää..

Kylmänjärven saaresta
Kohti jäistä lakeutta,
poika miesten mukana
Pahaa aavistamatta,
kohta alkaa sataa

Mutta ei lunta,
vaan luoteja