NĂ€in kulutan aikaa
maatessani alla tÀmÀn taivaan
josta pilvet tekevÀt harmaan
sen tiedÀn, varmaan takana sinisten
silmieni pÀÀtÀni vaivaan
alla tÀmÀn taivaan
kun kuluttelen aikaa,kun kuluttelen aikaa.
Ja mÀ poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin; josko soittaisin jollekin
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle
kun et kuitenkaan pÀÀsisi tulemaan
ja makaan selÀllÀni, minun kelloni raksuttaa
pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tÀmÀn perjantain,
vietÀn yksin tÀmÀn perjantain,
tÀmÀn pitkÀn perjantain
Takana sinisten
silmieni tiedÀn vÀrin taivaan
sillÀ pÀÀtÀ vaivaan,
tiedÀn vÀrin taivaan,
tiedÀn vÀrin taivaan.
PÀivÀ illaksi muuttuu,
pelkÀÀn ettÀ kelloni puuttuu,
itsekseen ajan kulkuun suuttuu.
Lakkaa lyömÀstÀ,
sitten syömÀstÀ aikaa pois
ei riitÀ ettÀ jÀtÀttÀÀ minut perjantaihin
jÀttÀÀ, loputtomaan perjantaihin
jÀttÀÀ, loputtomaan perjantaihin.
Ja mÀ poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin; josko soittaisin jollekin
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle
kun et kuitenkaan pÀÀsisi tulemaan
ja makaan selÀllÀni, minun kelloni raksuttaa
pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tÀmÀn perjantain,
vietÀn yksin tÀmÀn perjantain,
tÀmÀn pitkÀn perjantain.
Takana sinisten
silmieni tiedÀn vÀrin taivaan
sillÀ pÀÀtÀ vaivaan,
TiedÀn vÀrin taivaan. (x13)