Kolmensadan tuhannen kilometrin
pÀÀssÀ kiidÀt itkien
jos saisin sinut kuljettaisin
valoisammalle puolelle tien
TÀmÀn taivaisen
jolla vaivaisen
retken kanssas teen
tiellÀ tyhjyyteen
Surkean lÀhdon ihmiskunta sai
lÀhti runnellen kasvos yksi tiistai
kÀtkeydyit pilviverhoon
surullinen minÀkin oon
kun radallasi surumarssin
kanssas tanssin, tanssin
Alla tÀhtien
keskellÀ tyhjyyden
vallassa synkkyyden
enÀÀ tahtoisi en,
tahtoisi en jatkaa
jos vain sua voisin lohduttaa
tÀtÀ synkkÀÀ matkaa
ymmÀrrÀnhÀn minÀ ettÀ vituttaa
Lohduttaudun nÀin
sulla sama vanha ratasi on ystÀvÀin,
sama vanha rata
ja sua seurata aion,
on tÀssÀ nÀin
KuuMaa (13x)
Suistat sydÀmeni radaltaan
Jos vain auttaisin
tekisin mitÀ vain
vuokses keksisin
vaikka uuden luonnonlain
jos nÀin saisin uuden
radanvalintaan mahdollisuuden
jos saisin lÀhemmÀksi lentÀÀ
ja silloin ohitsesi putoaisin aina hiukan lÀhempÀÀ
NÀkymÀttömin sormin
avulla painovoima-aaltojen
liikuttaisin kuorta
korjaisin sen
sen ruman jÀljen
jÀljen ihmisen
alle kivimassojen
ikuiseen piiloon panisin sen
muiston ihmisen
voi kuinka sitÀ vuokses vihaankaan
uuden kauniin pinnan
voisit viimein mulle paljastaa
vaikka kovan hinnan
silloin siitÀ kyllÀkin maksaa saa
murskautuisin tÀysin
ethÀn, ethÀn, ethÀn sitÀ tahtoiskaan
Siis, Pyyhi kyyneleesi (5x)