aurinko verhon takaa silmää vilkuttaa tiskipöydän kaaoksessa kahvinkeitin pulputtaa
uusi päivä alkoi ei se nyt jaksa kiinnostaa enhän vielä ehtinyt edes eilisestä toipua
kissa kehrää ja seinällä kello hiljaa raksuttaa ajatukset raahautuu samaan tahtiin raukeaan
refren': maailma saa odottaa yritän eilistä sulattaa katsotaan uudestaan vaikka huomisaamuna joskus täytyy olla vaan vaikka taivas romahtaa maailma saa odottaa huomiseen
jospa tämän päivän tässä hiljaa lepäisin ei se maailma karkaa vaikka verhot sulkisin
eiliset murheet maton alla lakaisen ne kyllä jaksaa odottaa vaikka vähän huilailen
kissa kääntää kylkeä mua laiskasti tuijottaa kello rahaa viisareitaan ja elämä laahustaa